Olet juuri saapunut blogiini.

Tätä blogia siis kirjoittaa 99 syntynyt tyttö Helsingistä, jolla on hirveä läjä harrastuksia, ja jonka luokalla on pari TODELLA ärsyttävää tyyppiä. Olen ihan keltanokka blogaamisessa, joten kesti aikansa, ennenkuin pääsin edes muokkaamaan tätä tekstiä. Voitte kommentoida vapaasti ja antaa neuvoja, mutta toivoisin ettette mollaisi mielipiteitäni. Oman mielipiteensä esittäminen olisi kommenteissa silti ihan mukavaa. (Toivottavasti ymmärrätte, mitä tarkoitan, pahoittelen, jos teksti on vähän sekavaa.)

Aloitin tämän blogin, koska minulla on niin paljon erilaisia ajatuksia, jotka haluaisin jakaa maailman kanssa. Minua jännittä joka vuosi Joulun aikaan, en ajattele pelkkiä lahjoja, vaan myös sitä juhlaa. (Menemme joka vuosi tätini luo Jouluksi.) Tosin jokaikisen mummon pikkuserkun isoisän kätteleminen ei ole kovin hauskaa puuhaa, onneksi on viimevuosina ollut vähän pienemmät juhlat, joihin eivät ole kaikki sukulaiset tuppautuneet.

Olin perjantaina äitini kanssa ostoksilla, ostin lähinnä joululahjoja kavereille, muuten olisin lähtenyt yksin, mutta äiti tuppautui mukaan, ja lahjoi minut lupaamalla, että pääsisin mäccäriin syömään. Kävimme Foorumilla, Glitterissä, Seppälässä, alepassa, (ostin suklaapatukoita) ja matkamuisto ja pikkutavaramyymälässä, jota kutsun ankkakaupaksi (vastapäätä Glitteriä). Juttu perustuu siihen, mitä tapahtui Seppälässä; Äitini katsoi 22v serkulleni pyjamaa. (Serkkuni on siis tyttö.) Löysin ihanat vaaleanpuna-mustaruudulliset pyjamahousut, jotka halusi ihan sikana joululahjaksi. Äitini meni katsomaan housuja, ja totesi, ettei niitä ollut L- kokoa pienempiä. Selvitettyään myyjän kanssa vähän aikaa, hän päätti, että ne olivat sopivat serkulleni. (Serkku on 170cm pitkä ja tosi hoikka.) Sitten hän osti niiden lisäksi myös harmaan tiputopin, (siis topin jossa on sellaisten lintujen kuvia).  Päätin todistaa äidilleni, että housut menisivät minullekkin, (Siis YÖPUVUN HOUSUINA.) Menimme sovittamaan niitä sovituskoppiin, ja huomasimme, että kerrankin MINÄ olin oikeassa. (Yleensä olen aina väärässä.) Housuihin jäi tosin hirveät lörpäkkeet lantion kohdalta, sillä olen aika hoikka. (Mitäs sitä lihomaan ehtisi, kun harrastaa jalkapalloa, aikidoa ja muuta sellaista.): ) Kun vedin omat vaatteeni päälle, äiti huusi kopin ulkopuolelta menevänsä jo alas,  ja sanoi, että olisi kakkoskerroksessa. Kun myöhemmin saavuin kakkoseen, äiti soitti minulle, ja sanoi, että olikin ykköskerroksessa, ja käski minun odottaa. Lopulta hän ilmaantui sovittuun kerrokseen, antaen minulle syyn epäillä, että hän osti ne housut minulle. Kerrankin sain tahtoni läpi= D!

Foorum, hei maailma, Joulu, keltanokka, minä, Seppälä, shoppailureissu, uusi blogi, yöpuvun housut